“Käpy, mikä on? Kaikki on hyvin. Älä vikise!” katsoin Käpyä silmiin.
Käpy seisoi takajaloillaan, eikä halunnut lähteä. Se näytti ihan siltä, että hän halusi näyttää jotain minulle.
Katsoin taskulampun avulla Käpyn tassuja, niissä oli verta.
Mietin hetken ja kysyin:
“Astuitko jonkin terävän päälle Käpy?”
Verta oli paljon hänen tassuillaan, mutta en nähnyt mitään terävää maassa… Ajattelin kuitenkin, että Käpy oli astunut jonkin päälle. Otin hänet syliin ja kävelin nopeasti kotiin putsaamaan haavan.
Sen jälkeenkään kun olin pessyt hänen tassunsa Käpy ei ollut normaalisti.
“Kaikki on hyvin Käpy. Se oli vain haava, ei mitään hätää. Astuit vain jonkin terävän päälle”, yritin vakuuttaa Käpylle, mutta ehkä yritin vakuuttaa eniten itselleni, koska en ollut nähnyt mitään terävää maassa.
Menin vuoteeseeni ja nukahdin heti, koska minua väsytti paljon.
Heräsin kun minä yhtäkkiä kuulin varashälyttimen äänen. Joku oli tunkeutumassa sisään minun kotiini!
Menin katsomaan missä Käpy oli, mutta häntä ei näkynyt missään. Käännyin ympäri ja näin kun joku juosten kantoi Käpyä pois. En olisi millään ehtinyt hänen peräänsä joten ajattelin soittaa poliisille.“Mutta miksi hälytys soi vielä?” ihmettelin..
“Vuh, vuh!” avasin silmäni ja Käpy nuoli kasvojani. Hänellä ei ollut haavaa kummassakaan tassussa.